Eilen löytyi Hesarista hieno artikkeli siitä, kuinka luomuviljelylla saatava sato olisikin kaksinkertainen. Tai saattaisi olla ainakin. En tiedä kuinka tuo pätisi maailmanlaajuisesti, mutta jotain perää siinä varmasti on. Olen itsekin tässä ajatellut, että maaperä varmasti köyhtyy nykysysteemeillä aivan liikaa. Köyhtyneestä maasta ei saa kyllä millään ilveella muuta kuin mauttomia kasviksia.

Voihan sitä koristeitakin syödä, mutta ei niistä kyllä ravinnoksi ole.

Toinen mahtava artikkeli on "Mauton juttu" Hesarin kuukausiliitteestä vuodelta 1989. Siinä pohditaan aivan samoja asioita kuin Nilsson pohti kirjoissaan Petos lautasella ja Aitoa ruokaa. Hullua on se, että en edes älyäisi tuon olevan vanha ellei siinä puhuttaisi markoista eurojen sijaan.

Ja kolmas mahtava on se, että tehtyäni nyt jonkin aikaa vertailuja voin todeta että kuukausittainen ruokalaskumme on lähes puolittunut sen jälkeen kun siirryin hankkimaan luomua ja tekemään asiat itse.

Aivan mahtavaa! Enää minun ei tarvitse omia valintojani selitellä, sillä nuo riittävät vallan mainiosti pienen ihmisen valintojen pohjaksi. Että kulut pienenevät, että muuallakin kannattaa...